Yli 100 000 suomalaista sairauslomalla: Miten voimme vastata mielenterveysongelmien kasvuun?

Kela julkisti 19.1. järkyttäviä lukuja suomalaisten mielenterveysongelmista: yli 100 000 ihmistä joutui vuonna 2023 pitkälle sairauslomalle mielenterveydellisten haasteiden vuoksi. Tämä tilasto ei ole vain numero; se on hälyttävä merkki yhteiskunnassamme vallitsevasta syvästä ja kasvavasta ongelmasta.

Mielenterveys on yhteiskunnallinen haaste, joka vaatii monitasoista lähestymistapaa. Mielenterveysongelmien kasvu ei ole irrallinen ilmiö, vaan se kytkeytyy laajempiin sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin. Tämä tarkoittaa, että ratkaisujen on oltava kokonaisvaltaisia, mukaan lukien työelämän uudistaminen, sosiaaliturvan vahvistaminen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittäminen.

Kun puhutaan työelämän uudistamisesta, on tärkeää tunnistaa työntekijöiden hyvinvoinnin merkitys. Esimerkiksi sairauspäivien palkattomuuden lisääminen ja irtisanomisten helpottaminen saattavat näyttäytyä lyhyen aikavälin taloudellisina säästöinä, mutta pitkällä tähtäimellä ne voivat johtaa suurempaan henkiseen kuormitukseen ja sairauspoissaoloihin. Tämä ei ainoastaan rasita terveydenhuoltojärjestelmää, vaan myös heikentää työntekijöiden tuottavuutta ja työhyvinvointia.

Valtiovarainministeri Riikka Purran esitys, että suomalaiset pitäisi tehdä enemmän töitä, herättää kysymyksiä. Onko lisääntyvä työmäärä kestävää niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta? Onko työelämän laatu ja työntekijöiden jaksaminen otettu huomioon? Tällaiset politiikat voivat pahentaa mielenterveysongelmien epidemiaa, erityisesti nuorten keskuudessa, joita jo nyt kuormittavat epävarmat työsuhteet ja kohtuuttomat vaatimukset.

Mielenterveyden edistäminen on investointi, ei kulu. Panostaminen mielenterveyspalveluihin, työntekijöiden tukemiseen ja työelämän laadun parantamiseen ei ole pelkästään inhimillisesti oikein, vaan myös taloudellisesti järkevää. Tämä lähestymistapa voi vähentää sairauspoissaoloja, parantaa työntekijöiden tuottavuutta ja ennaltaehkäistä mielenterveysongelmien pitkäaikaisia vaikutuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle.

Mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan kattavaa lähestymistapaa, joka yhdistää terveydenhuollon, työelämän, koulutuksen ja sosiaalipolitiikan. Tämän kriisin ratkaiseminen ei ole vain terveydenhuollon tai työmarkkinoiden tehtävä, vaan se vaatii laaja-alaista yhteistyötä ja uudistuksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Meidän on ymmärrettävä, että emme voi sivuuttaa mielenterveysongelmien kasvavaa aaltoa. On aika tunnustaa, että mielenterveyskriisi on yhtä lailla taloudellinen kuin inhimillinenkin kriisi. Toimet, joilla edistetään mielenterveyttä ja hyvinvointia, ovat investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin monin verroin – sekä inhimillisenä hyvinvointina että taloudellisena vakautena.

Lue tämän blogipostauksen jatko-osa klikkaamalla tästä!

Kiitos, kun luit blogipostauksen!