Suunnitelmatalous on tulevaisuus – miksi Suomenkin on aika kyseenalaistaa kapitalismi

Elämme ajassa, jossa vanhat uskomukset yhteiskunnan toimivuudesta horjuvat. Kriisit seuraavat toisiaan: ilmastonmuutos kiihtyy, tuloerot kasvavat ja epävarmuus syvenee. Samaan aikaan meitä kehotetaan uskomaan, että kapitalistinen markkinatalous on ainoa mahdollinen talousjärjestelmä. Minä en enää usko siihen. Uskon, että suunnitelmatalous on realistinen ja oikeudenmukainen vaihtoehto, jonka aika on nyt – myös Suomessa.

Kapitalismi ei toimi enää – ei Suomessa eikä maailmalla

Kapitalismin lupauksena oli vauraus, vapaus ja kehitys. Mutta millä hinnalla? Suomessa on kasvava määrä ihmisiä, joilla ei ole varaa kunnolliseen asuntoon, lääkkeisiin tai edes ruokaan kuun lopussa. Samaan aikaan pörssiyhtiöiden osingot rikkovat ennätyksiä. Tämä ei ole sattumaa – tämä on kapitalismin logiikkaa.

Kapitalismi toimii hyvin niille, joilla on pääomaa. Mutta kaikille muille se tarkoittaa jatkuvaa kilpailua, epävarmuutta ja selviytymiskamppailua. Työelämässä uupumus on uusi normaali. Nuoret pelkäävät ilmastokatastrofia ja näköalattomuutta. Kapitalismi ei enää lupaa tulevaisuutta – se vie sen pois.

Suunnitelmatalous – talousjärjestelmä ihmisarvon ja kestävyyden puolesta

Suunnitelmatalous tarkoittaa sitä, että taloutta ei ohjaa markkinavoimat vaan yhteiskunnallinen suunnittelu, demokraattisesti ja tavoitteellisesti. Resurssit ja tuotanto suunnataan siihen, mitä ihmiset ja luonto tarvitsevat – ei siihen, mikä tuo eniten voittoa pienelle eliitille.

Tässä muutamia keskeisiä syitä, miksi kannatan suunnitelmataloutta:

1. Ihmisten tarpeet etusijalle
Suunnitelmatalous varmistaa, että yhteiskunta tuottaa ennen kaikkea sellaista, mitä ihmiset oikeasti tarvitsevat: kohtuuhintaisia asuntoja, laadukasta terveydenhuoltoa, koulutusta ja toimivaa julkista liikennettä. Kapitalismissa nämä muuttuvat tuotteiksi, joihin vain osa väestöstä pääsee käsiksi.

2. Ilmastokriisin hallinta vaatii ohjattua taloutta
Markkinat eivät ratkaise ilmastonmuutosta. Ne ovat osa ongelmaa. Tarvitsemme suunnitelmallista ja nopeaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi Suomessa voitaisiin valtiollisesti ohjata energiantuotanto uusiutuviin lähteisiin, investoida ilmastoystävälliseen infrastruktuuriin ja tukea reilua siirtymää työntekijöille. Ilman suunnitelmaa nämä muutokset jäävät hidasteluksi.

3. Taloudellinen tasa-arvo ja vakaa yhteiskunta
Suunnitelmatalous mahdollistaa oikeudenmukaisen resurssien jaon. Jokaisella on oikeus perusturvaan ja osallistumiseen yhteiskuntaan. Kun kaikki saavat tarvitsemansa, yhteiskunnallinen luottamus vahvistuu ja ääriliikkeet menettävät kannatustaan.

4. Työ saa merkityksen uudelleen
Kapitalismissa työ on usein väline jonkun muun rikastuttamiseksi. Suunnitelmataloudessa työ voi olla yhteisöllistä, mielekästä ja tasa-arvoisesti jaettua. Se ei tarkoita pakkotyötä, vaan mahdollisuutta rakentaa yhdessä parempaa yhteiskuntaa.

Miten muut maat osoittavat suunnitelmatalouden mahdollisuudet

Suunnitelmatalous ei ole utopia. Monissa maissa on ollut ja on edelleen elementtejä suunnitelmallisesta talouden ohjauksesta.

Kiina on esimerkki siitä, miten valtio voi ohjata talouskehitystä nopeasti ja tehokkaasti. Vaikka järjestelmässä on suuria ongelmia mm. ihmisoikeuksien suhteen, ei voi kiistää, että Kiinan valtava infrastruktuurin ja energian kehitys on seurausta valtiollisesta suunnittelusta, ei vapaista markkinoista.

Skandinaviassa, erityisesti Norjassa, valtio omistaa merkittävän osan energiantuotannosta ja säätelee resurssien käyttöä tiukasti. Norjan valtion öljyrahasto on yksi maailman suurimmista – ja sen avulla rahoitetaan laajaa hyvinvointivaltiota. Tämä ei olisi mahdollista puhtaasti kapitalistisessa järjestelmässä.

Cuba on esimerkki siitä, että vaikka taloudellisia haasteita on ollut, maan suunnitelmataloudessa on pystytty takaamaan kaikille kansalaisille terveydenhuolto ja koulutus – asioita, jotka monissa kapitalistisissa maissa ovat yhä maksullisia.

Suomessa on mahdollisuus tehdä toisin

Meillä on edelleen julkinen terveydenhuolto, koulutus ja vahva hyvinvointivaltion perinne – mutta ne ovat jatkuvasti markkinaehtoistamisen kohteena. On vaarana, että kapitalismin logiikka murentaa sen, mikä on Suomessa ollut parasta.

Miksi emme lähtisi toiseen suuntaan? Miksi emme suunnittelisi taloutta niin, että se palvelee kaikkia? Meillä on osaamista, koulutettu väestö, teknologia ja historia yhteistyöstä. Suunnitelmatalous voisi Suomessa tarkoittaa esimerkiksi:

• Julkista investointiohjelmaa vihreään siirtymään

• Asumisen ja rakentamisen säätelyä ja julkisia rakennusprojekteja

• Perustarpeiden – kuten ruoan ja energian – tuotannon valvontaa ja ohjausta

• Työn jakamista ja työajan lyhentämistä

• Osallistavaa päätöksentekoa taloussuunnittelussa

Yhteenveto: Kapitalismi ei ole luonnonlaki – suunnitelmatalous on valinta

Kapitalismi ei ole ikuinen eikä ainoa mahdollinen tapa järjestää yhteiskunta. Se on järjestelmä, joka on tullut tiensä päähän. Meillä on vaihtoehto: suunnitelmatalous. Se ei tarkoita autoritaarista komentotaloutta, vaan demokraattista, vastuullista ja yhteiseen hyvään perustuvaa talouden ohjausta.

Suomella on mahdollisuus kulkea edelläkävijänä. Voimme rakentaa järjestelmän, jossa ei vain selviydytä – vaan eletään ihmisarvoista, kestävää ja tasa-arvoista elämää.

Kapitalismi on kriisissä. Suunnitelmatalous on vastaus. Nyt on aika valita toisin.