Sosialismin käsitys vapaudesta – Kapitalismin valheellinen lupaus ja todellinen vaihtoehto

Kun puhun sosialismista, törmään toistuvasti väitteeseen: "Mutta eikö sosialismi vie meiltä vapauden?"
Tämä on yksi suurimmista harhaluuloista, jonka olen kohdannut keskustellessani talousjärjestelmistä ja yhteiskunnan tulevaisuudesta. Minulle sosialismi ei ole vapauden vastakohta – vaan sen edellytys.

Kapitalismi ja vapauden illuusio: kenelle vapaus on tarkoitettu?

Kapitalistinen järjestelmä mainostaa itseään vapauden kehtona. Vapaat markkinat, yksilön oikeus päättää, yrittämisen ja rikastumisen mahdollisuus – kuulostaa paperilla upealta. Mutta mitä enemmän olen tarkastellut kapitalismia, sitä selvemmäksi on käynyt: tämä vapaus on harvojen etuoikeus.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa, joka usein esitetään kapitalismin mallimaana, 1 % väestöstä omistaa yli kolmanneksen koko maan varallisuudesta. Samaan aikaan miljoonat elävät köyhyysrajan alapuolella, kamppaillen perustarpeista kuten terveydenhuollosta ja asumisesta. Missä on heidän vapautensa?

Olen tullut siihen tulokseen, että kapitalismi tarjoaa vapauden vain niille, joilla on valmiiksi pääomaa, sosiaalista asemaa ja mahdollisuuksia. Työläisille, pienituloisille ja syrjäytetyille tämä järjestelmä tarjoaa ainoastaan "vapauden" valita, millä ehdoilla he alistuvat myymään työvoimansa selvitäkseen hengissä.

Sosialismin käsitys vapaudesta: vapautta olla, tehdä ja vaikuttaa

Minulle sosialismi tarkoittaa vapautta aivan toisella tasolla. Ei vain vapautta markkinavoimien mielivallasta, vaan vapautta elää ihmisarvoista elämää ilman pelkoa toimeentulon menetyksestä, sairaudesta tai syrjäytymisestä.

Sosialismi nojaa käsitykseen positiivisesta vapaudesta – vapaudesta osallistua, vaikuttaa ja toteuttaa itseään yhteisössä. Yksi keskeisistä sosialistisista periaatteista on tuotantovälineiden yhteisomistus. Tämä ei tarkoita, että valtio kontrolloisi jokaista yksityiskohtaa, vaan sitä, että ihmiset yhdessä päättävät, mihin yhteiset resurssit suunnataan.

Kun resurssit, kuten terveydenhuolto, koulutus ja asuminen, turvataan kaikille, vapautuu yksilöllä energiaa ja mahdollisuuksia kehittää itseään, tavoitella unelmiaan ja osallistua yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena.

Historia opettaa: vapaus ei synny taloudellisesta anarkiasta

Historiasta löytyy esimerkkejä molempiin suuntiin – sekä sosialististen kokeilujen epäonnistumisista että kapitalististen järjestelmien aiheuttamista katastrofeista.

Neuvostoliiton romahdus on monille todiste "sosialismin epäonnistumisesta". Itse näen sen ennen kaikkea varoituksena siitä, mitä tapahtuu, kun demokratia ja kansalaisvapaudet uhrataan puolueen vallan nimissä. Se ei ollut epäonnistuminen sosialismin arvoperiaatteissa – solidaarisuudessa ja tasa-arvossa – vaan autoritaarisuuden seurauksena.

Toisaalta kapitalistinen vapaus on johtanut 1900-luvun aikana massiiviseen eriarvoisuuteen, sortoon ja kriiseihin. 1929 Wall Streetin pörssiromahdus ja sitä seurannut suuri lama, 2008 finanssikriisi ja jatkuvasti kasvava ilmastokriisi osoittavat selvästi, että "vapaa" kapitalismi jättää miljoonat oman onnensa nojaan.

Vapaus ei voi olla vain markkinoiden anarkiaa. Se vaatii yhteisiä rakenteita, jotka suojelevat ihmisiä ahneudelta, mielivallalta ja sosiaaliselta eriarvoisuudelta.

Konkreettisia esimerkkejä: missä sosialistinen vapaus näkyy tänään?

Kun katson maailmaa, näen, että siellä missä sosialistiset periaatteet ovat vahvasti läsnä, ihmisten vapaus on todellisempaa.
Esimerkiksi:

• Pohjoismaat – vaikka eivät ole täysin sosialistisia, ne nojaavat vahvasti sosialidemokraattisiin ihanteisiin. Ilmainen koulutus, kattava terveydenhuolto ja laaja sosiaaliturva antavat yksilöille mahdollisuuden toteuttaa itseään ilman pelkoa perustarpeiden puutteesta.

• Kuuba – kaikesta kritiikistä huolimatta Kuuba on onnistunut takaamaan ilmaisen terveydenhuollon ja koulutuksen kaikille kansalaisilleen, maailman parhaimmistoon kuuluvilla tasoilla.

• Bolivia – Evo Moralesin kaudella Bolivia nosti miljoonia köyhyydestä valtion kontrolloiman luonnonvarapolitiikan ja sosiaalisten ohjelmien avulla.

Nämä esimerkit osoittavat, että sosialismin arvot – solidaarisuus, tasa-arvo ja yhteinen omistus – voivat konkreettisesti lisätä ihmisten vapautta ja hyvinvointia.

Miksi minä valitsen sosialismin vapauden puolustajana

Sosialismi ei lupaa täydellistä maailmaa – mikään järjestelmä ei voi.
Mutta uskon vakaasti, että se tarjoaa rehellisimmän ja realistisimman pohjan vapaalle yhteiskunnalle. Yhteiskunnalle, jossa kenenkään vapaus ei ole toisen alistamisen tai riiston tulos.

Kapitalismi väittää antavansa vapauden, mutta tosiasiassa se myy sen – niille, jotka voivat maksaa. Sosialismi pyrkii siihen, että vapaus olisi syntymäoikeus, ei etuoikeus.

Siksi, kun minulta kysytään, olenko sosialismin kannattaja, vastaan:
Kyllä, koska uskon todelliseen vapauteen.