Perustulo ja mielenterveys: Voisiko perustulo olla ratkaisu Suomen mielenterveyskriisiin?

Suomi elää mielenterveyskriisin keskellä. Masennus, ahdistus ja uupumus ovat yhä yleisempiä, ja mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet. Erityisesti nuoret aikuiset, pitkäaikaistyöttömät ja pienituloiset kärsivät tilanteesta. Keskusteluun on noussut yhä useammin kysymys: voisiko perustulo olla osa ratkaisua mielenterveyskriisiin?

Tässä blogikirjoituksessa pureudun siihen, miten perustulo vaikuttaisi mielenterveyteen ja miksi se voisi olla ratkaiseva askel kohti hyvinvoivempaa ja tasa-arvoisempaa Suomea.

Mikä on perustulo?

Perustulo on taloudellinen järjestelmä, jossa jokaiselle kansalaiselle maksetaan säännöllisesti tietty summa rahaa ilman ehtoja. Toisin kuin työttömyystuki tai toimeentulotuki, perustulo ei vaadi työttömyyden, opiskelun tai muun erityisehdon täyttämistä. Se on yksinkertainen, ennustettava ja universaali.

Suomessa kokeiltiin perustuloa vuosina 2017–2018 noin 2000 pitkäaikaistyöttömän ryhmällä. Tulokset osoittivat, että perustulo lisäsi tyytyväisyyttä elämään ja vähensi stressiä – vaikka vaikutus työllisyyteen oli maltillinen. Näiden havaintojen perusteella perustulolla voi olla merkittävä vaikutus mielenterveyteen.

Mielenterveyden haasteet Suomessa

Suomen mielenterveyspalvelut ovat kuormittuneet. Hoitoon pääsy kestää usein kuukausia, ja kriisissä oleva jää liian usein yksin. Mielenterveyssyyt ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin, ja ne aiheuttavat miljardiluokan kustannuksia yhteiskunnalle joka vuosi. Erityisesti nuoret kokevat tulevaisuuden epävarmaksi, ja toimeentulon epävarmuus pahentaa ahdistusta.

Monet asiantuntijat painottavat, että mielenterveys ei ole vain hoitokysymys – se on myös sosiaalisen turvan ja elämänhallinnan kysymys. Tässä kohtaa perustulo astuu kuvaan.

Miten perustulo voisi helpottaa mielenterveyskriisiä?

1. Vähentää stressiä ja epävarmuutta

   Taloudellinen epävarmuus on merkittävä stressin lähde. Kun ihminen ei tiedä, saako hän ensi kuussa rahaa vuokraan tai ruokaan, se aiheuttaa ahdistusta. Perustulo tuo turvaa, joka vähentää jatkuvaa selviytymistaistelua ja mahdollistaa henkisen palautumisen.
   
   

2. Auttaa ihmisiä keskittymään toipumiseen

   Nykyinen tukijärjestelmä on monimutkainen ja vaatii jatkuvaa raportointia, mikä on raskasta erityisesti mielenterveysongelmista kärsiville. Perustulo yksinkertaistaa byrokratian, jolloin ihmiset voivat keskittyä toipumiseen eikä tukiviidakossa selviytymiseen.
   
   

3. Mahdollistaa joustavat elämäntavat ja uuden suunnan etsimisen

   Perustulo antaa tilaa etsiä omaa polkua, kouluttautua, tehdä osa-aikatyötä tai osallistua vapaaehtoistoimintaan ilman tukien menettämistä. Tämä voi vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta – tärkeää mielenterveyden kannalta.
   
   

4. Vähentää syrjäytymistä

   Kun jokaisella on perusturva, kynnys osallistua yhteiskuntaan madaltuu. Perustulo voi ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuuden tunnetta. Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne ovat merkittäviä riskitekijöitä mielenterveysongelmille.
   
   

Tieteellistä näyttöä perustulon vaikutuksista

Vuoden 2017–2018 perustulokokeilussa havaittiin, että osallistujien psykologinen hyvinvointi parani verrattuna vertailuryhmään. He raportoivat vähemmän stressiä, parempaa keskittymiskykyä ja luottamusta tulevaisuuteen. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä mielenterveyden ylläpidossa.

Myös muissa maissa, kuten Kanadassa ja Alaskassa, tehdyt perustuloa muistuttavat kokeilut ovat osoittaneet positiivisia vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Perustulo ei ole yksinään ratkaisu – mutta se on merkittävä osa sitä

On tärkeää korostaa, että perustulo ei korvaa mielenterveyspalveluja, vaan täydentää niitä. Se on työkalu, joka lievittää oireiden taustalla olevia sosiaalisia ongelmia. Samalla se voi vapauttaa resursseja terveydenhuollossa, kun ennaltaehkäisevät toimet vähentävät hoidon tarvetta.

Yhdessä muiden toimien, kuten matalan kynnyksen terapian, nuorten tukipalvelujen ja työelämän joustojen kanssa, perustulo voisi muodostaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan mielenterveysongelmiin.

Johtopäätös: Perustulo on panostus mielen hyvinvointiin

Mielenterveyden tukeminen ei ole vain inhimillinen velvollisuus – se on myös taloudellisesti järkevää. Työkyvyn säilyminen, syrjäytymisen ehkäisy ja hoitokulujen vähentyminen ovat kaikki hyötyjä, jotka maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti.

Perustulo ei ole pelkkä talouspoliittinen idea – se on mielenterveyspoliittinen teko. Se voi tuoda vakautta epävarmuuden keskelle ja antaa monelle mahdollisuuden hengähtää, löytää suunta ja rakentaa elämäänsä uudelleen.

Suomen mielenterveyskriisiin ei ole yhtä ratkaisua, mutta perustulo voi olla osa käännettä parempaan. Nyt on aika siirtyä kokeiluista kohti rohkeaa ja pysyvää muutosta.