Keskustelu aborttioikeudesta on jälleen noussut pintaan, ja ilmapiiri on hämmentävän tuttu: päätöksiä tehdään ihmisten kehojen yli ilman heidän omaa ääntään. Kun yksilön oikeus päättää omasta raskaudestaan asetetaan ideologisten tavoitteiden pelinappulaksi, ollaan vaarallisella tiellä, jolla terveys, ihmisarvo ja perusoikeudet uhkaavat jäädä poliittisten intressien jalkoihin.
Maailmalla nähdyt käänteet osoittavat karulla tavalla, ettei mikään oikeus ole pysyvä, ellei sitä aktiivisesti puolusteta. Yhdysvalloissa historiallinen Roe vs. Wade -päätös, joka takasi liittovaltion tason oikeuden aborttiin, kumottiin vuosikymmenten jälkeen. Päätöksen seuraukset ovat olleet tuhoisia: useissa osavaltioissa abortti on nyt käytännössä mahdotonta saada, vaikka raskaus olisi seurausta raiskauksesta tai uhkaisi raskaana olevan henkeä. Moni joutuu hakemaan apua epävirallisista, usein vaarallisista lähteistä – ja kaikkein haavoittuvaisimmat kärsivät eniten. Samalla ideologia ohittaa lääketieteen, perustuslailliset oikeudet ja ihmisoikeudet.
Myös Euroopassa suunta on huolestuttava. Esimerkiksi Puolassa aborttilainsäädäntö on kiristynyt merkittävästi. Käytännössä abortti on sallittu vain hyvin harvoissa poikkeustapauksissa, ja pelko oikeudellisista seuraamuksista estää lääkäreitä toimimasta, vaikka potilaan henki olisi vaarassa. On jo nähty tapauksia, joissa raskaana oleva on kuollut, koska lääkärit eivät uskaltaneet keskeyttää raskautta ajoissa. Se, mitä aiemmin pidettiin itsestäänselvyytenä – oikeutta turvalliseen aborttiin – on nyt poliittinen kiistakapula ja samalla konkreettinen uhka naisten hengelle ja terveydelle.
Suomessa tilanne on toistaiseksi vakaampi, mutta ei ongelmaton. Vaikka enemmistö suomalaisista tukee raskaana olevien oikeutta päättää omasta kehostaan ja raskaudestaan, keskustelu abortin rajoittamisesta on saanut näkyvyyttä. Joidenkin poliittisten liikkeiden riveistä kuuluu ääniä, jotka toistavat samoja konservatiivisia ja uskonnollissävytteisiä perusteluja, joita on kuultu muun muassa Yhdysvalloissa ja Itä-Euroopassa. Näiden näkemysten juuret ovat usein syvällä patriarkaalisessa ajattelussa, jossa naisen rooli nähdään ensisijaisesti synnyttäjänä eikä itsenäisenä päätöksentekijänä.
On tärkeää ymmärtää, että aborttioikeus ei ole mielipidekysymys. Se ei ole asia, josta voidaan ”kohteliaasti olla eri mieltä”, sillä kyse on ihmisoikeudesta. Jokaisella tulee olla oikeus päättää omasta kehostaan, terveydestään ja elämästään. Tämä oikeus ei riipu siitä, missä maassa henkilö sattuu asumaan tai millaisia poliittisia voimia kulloinkin on vallassa. Yhteiskunnan tehtävä ei ole rankaista tai kontrolloida, vaan tukea ja suojella.
