Kela-korvausuudistus on julkisen terveydenhuollon alasajo – meidän on puolustettava yhteisiä palveluja
Yli 65-vuotiaille suunnattu kela-korvausuudistus on uusi kylmä esimerkki hallituksen ideologisesta linjasta, jossa yhteiset palvelut romutetaan ja julkista rahaa siirretään yksityisille terveysjäteille. Tämä ei ole pieni hienosäätö – vaan vakava muutos, joka uhkaa julkisen terveydenhuollon perustaa ja ihmisten tasavertaista oikeutta hoitoon. Muutoksella heikennetään järjestelmällisesti hyvinvointivaltion ydintä, ja tehdään terveydestä yhä enemmän kauppatavaraa.
Kela-korvausuudistus ei ratkaise ongelmia – se pahentaa niitä
Vaikka hallitus väittää, että kela-korvausten lisääminen parantaa hoitoonpääsyä, todellisuus on päinvastainen. Yksi suurimmista riskeistä on hoidon jatkuvuuden katkeaminen.
Iäkkäät ihmiset, joilla on usein useita pitkäaikaissairauksia, tarvitsevat eheää, koordinoitua ja jatkuvaa hoitoa. Kun hoito siirtyy yksityisille toimijoille satunnaisten lääkärikäyntien varaan, hoitosuhteet katkeavat ja potilaan kokonaisvaltainen hoito vaarantuu. Yksityiset lääkäriasemat eivät kanna vastuuta pitkäjänteisestä hoitopolusta – niiden liiketoiminta perustuu yksittäisiin toimenpiteisiin.
Julkinen lääkäripula pahenee – yksityinen houkuttelee ammattilaiset
Toinen vakava seuraus kela-korvausuudistuksesta on lääkäripulan paheneminen. Kun yksityinen sektori tarjoaa parempia palkkoja ja helpompia työoloja, julkinen terveydenhuolto kärsii.
Tämä kehitys on jo nähty esimerkiksi hammashoidossa, jossa kunnalliset palvelut ovat rapautuneet, ja ihmiset on ajettu kalliille yksityisille markkinoille. Sama ilmiö on nyt laajentumassa myös lääkäripalveluihin – ja seuraukset tulevat olemaan tuhoisia erityisesti pienituloisille ja ikääntyneille kansalaisille.
Kela-korvausuudistus lisää terveydenhuollon eriarvoisuutta
Kela-korvausten kasvattaminen syventää terveydenhuollon eriarvoisuutta. Pienituloiset eläkeläiset, pitkäaikaistyöttömät ja muut vähävaraiset eivät hyödy kela-korvauksista, jos heillä ei ole varaa maksaa yksityislääkärin kuluja edes korvauksen jälkeen.
Samalla hyvinvointivaltion perustavaa ajatusta – kaikkien oikeutta tasavertaiseen hoitoon – murennetaan. Suomessa terveys alkaa näyttää yhä enemmän varallisuuskysymykseltä: varakkaat saavat nopeaa ja laadukasta hoitoa, kun taas vähävaraiset jäävät jonoihin ja ilman apua.
Miten terveydenhuolto tulisi oikeasti korjata?
Pelkkä kela-korvausten lisääminen yksityisille ei korjaa terveydenhuollon ongelmia. Sen sijaan tarvitaan todellisia ratkaisuja, jotka vahvistavat julkista terveydenhuoltoa:
1. Lääkärikoulutuksen lisääminen:
Suomi kouluttaa liian vähän lääkäreitä väestön tarpeisiin nähden. Lääkärien määrää on lisättävä merkittävästi, jotta hoitoon pääsy voidaan varmistaa ilman yksityistämistä.
2. Työolojen parantaminen julkisella sektorilla:
Pelkät palkankorotukset eivät riitä. Julkisen puolen on tarjottava mielekkäitä työoloja: vähemmän hallinnollista byrokratiaa ja enemmän aikaa potilastyöhön.
3. Investoinnit terveyskeskuksiin ja perusterveydenhuoltoon:
Terveyskeskuksista on tehtävä houkuttelevia, modernisti varusteltuja työpaikkoja, jotka houkuttelevat lääkäreitä ja hoitajia palaamaan julkiselle sektorille.
4. Ennaltaehkäisevän hoidon vahvistaminen:
Panostuksia tarvitaan kotisairaanhoitoon, neuvoloihin, vanhuspalveluihin ja liikkuviin terveysyksiköihin, jotta sairaudet voidaan ehkäistä ennen kuin ne vaativat raskasta hoitoa.
5. Terveydenhuollon pitäminen markkinoiden ulkopuolella:
Terveys ei saa olla kauppatavaraa. Terveyspalvelut on säilytettävä julkisena perusturvana, ei yksityisen voitontavoittelun välineenä.
Terveys kuuluu kaikille – ei vain harvoille
Kela-korvausuudistus on vaarallinen askel kohti kylmempää ja eriarvoisempaa Suomea. Yhteisen vastuun rapauttaminen ja yksityisten terveysjättien suosiminen vievät meitä kauemmas oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta.
On aika puolustaa julkista terveydenhuoltoa rohkeasti ja päättäväisesti. Vain panostamalla yhteisiin palveluihin voimme varmistaa, että Suomessa jokaisella on oikeus hoitoon – riippumatta lompakon paksuudesta.