Hallituksen veroratkaisut herättävät laajaa kritiikkiä – kansan luottamus horjumassa

Viime kuukausina Suomen hallituksen talouspoliittiset toimet ovat nousseet laajasti otsikoihin ja kirvoittaneet voimakasta keskustelua niin kansalaisten kuin asiantuntijoidenkin keskuudessa. Erityisesti hallituksen päätös keventää suurituloisten ja suuryritysten verotusta on jakanut mielipiteitä ja herättänyt kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta, kestävyydestä ja yhteiskunnallisista arvoista.

Verokevennykset miljardiluokassa – kuka maksaa laskun?

Hallituksen päätös toteuttaa mittavat veronalennukset suurituloisille ja yrityksille on perusteltu oletuksella, että näin synnytetään talouskasvua ja vahvistetaan investointi-ilmapiiriä. Valtiontalouden näkökulmasta tämä on kuitenkin tarkoittanut velanoton lisäämistä tilanteessa, jossa hyvinvointipalvelujen rahoitus on jo entuudestaan tiukoilla. Samaan aikaan sosiaaliturvaa on heikennetty, ja tuhansia perheitä on ajautunut entistä pahempaan ahdinkoon. Erityisen huolestuttavaa on, että nämä toimet on toteutettu aikana, jolloin inflaatio ja elinkustannusten nousu rasittavat keskiluokkaa ja pienituloisia.

Veronkevennysten hyödyt ovat valuneet pääosin hyvätuloisille, mutta muut väestöryhmät ovat joutuneet maksamaan kovaa hintaa. Esimerkiksi työhuonevähennyksiä ja liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuksia on karsittu, mikä kohdistuu suoraan palkansaajiin. Samalla arvonlisäveron korotus heikentää ostovoimaa erityisesti heillä, joilla ei ole varaa säästää tai sijoittaa.

Kansalaismielipide kääntyy vastaan

Uusimman kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista ei hyväksy hallituksen veropoliittista linjaa. Peräti 68 prosenttia kansalaisista kokee, että suurituloisten suosiminen on väärin, ja vain viidennes antaa tukensa nykyiselle hallitukselle. Tämä kertoo syvästä epäluottamuksesta ja kasvavasta epäuskosta hallituksen kykyyn toimia koko kansan etua ajatellen.

Tutkijat ja talousasiantuntijat ovat myös esittäneet epäilyksensä siitä, kuinka realistista on odottaa veronalennusten maksavan itsensä takaisin "dynaamisten vaikutusten" kautta. Teoriassa veronkevennykset voivat lisätä kulutusta ja investointeja, mutta käytännössä vaikutukset ovat usein pieniä, hitaita ja epävarmoja. Näyttö tällaisista vaikutuksista on kansainvälisestikin heikkoa, ja monet pelkäävät, että Suomen kohdalla seurauksena on vain syvenevä velkakierre.

Henkilökohtainen näkökulma: miksi vastustan hallituksen linjaa

En voi olla hiljaa, kun näen, kuinka eriarvoisuus kasvaa ja hyvinvointivaltion peruspilarit murenevat. Hallituksen toiminta ei ole vain ideologista, vaan myös käytännössä vaarallista – se vie Suomelta suunnan ja syö kansalaisten luottamusta siihen, että yhteiskunta toimii kaikkien hyväksi.

Verotuksen oikeudenmukaisuus on hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi. Kun verotusta kevennetään niiltä, joilla menee jo hyvin, ja samalla heikennetään niiden asemaa, jotka ovat valmiiksi heikossa asemassa, rikotaan yhteiskuntasopimusta. En vastusta talouskasvua tai yrittäjyyden tukemista – päinvastoin, mutta sen on tapahduttava niin, että kaikki kansalaiset kokevat olevansa mukana ja hyötyvänsä kehityksestä.

Hallituksen linja ei rakenna kestävää tulevaisuutta. Se kasvattaa vastakkainasettelua, syventää jakolinjoja ja heikentää hyvinvointia. On aika kääntää kurssi ja palata politiikkaan, jossa taloudelliset päätökset perustuvat tasapuolisuuteen, reiluuteen ja yhteiseen etuun – ei yksittäisten eturyhmien palvelemiseen.

Lopuksi

Suomi ansaitsee hallituksen, joka ei toimi ideologisten harhojen vaan todellisuuden pohjalta. Kansalaisten ääni on selkeä: nykyinen politiikka ei palvele enemmistöä. Nyt tarvitaan rohkeutta tunnustaa virheet ja muuttaa suuntaa. Demokratia ei tarkoita neljän vuoden valtakirjaa tehdä mitä tahansa – se tarkoittaa jatkuvaa vastuuta kansaa kohtaan.